-
Yksi nainen teki kerran melkein virheen.
Sillä naisella ei ollut tapana tehdä virheitä, mutta kerran sille tuli tunne, että sellainen virhe olisi ehkä tulossa jostain. Siksi se alkoi pelätä kauheasti ja odottaa sitä virhettä.
Niinpä se nainen alkoi varautua kaikkeen etukäteen, ettei se virhe pääsisi perille. Se hankki koirallensa lyhyemmän hihnan. Se hankki miehellensä turvatyynyn. Se hankki isällensä kuuluisan lääkärin. Se hankki äidillensä uudet verhot. Se nainen hankki kaikkea sellaista hyödyllistä, että se virhe eksyisi.
Ovisilmiä. Patakintaita. Katumuspillereitä. Laastareita. Styroxistuimia. Joditabletteja. Flavonoideja. Lapsilukkoja. Varpaidenvälierottimia. Tarroja joissa oli myrkytyskeskuksen numero.
Sen naisen elämä oli tosi järjestettyä. Sille naiselle ei sattunut yllätyksiä ja se oli sen mielestä hyvä. Yllätykset olivat sen naisen mielestä sukua melkein virheelle. Siksi se halusi tietää aina syntymäpäivä- ja joululahjat etukäteen. Ettei se virhe pääsisi juhliin kuokkavieraaksi.
Nukkuessaan se nainen näki aina samaa painajaisunta. Siinä unessa se nainen jäi suojatiellä ison virheen alle. Liiskautui lituskaksi asfalttiin, joka nielaisi sitten sen naisen uumeniinsa.
Kerran se nainen ulkoilutti koiraa siinä lyhyemmässä hihnassa. Silloin virhe saapui. Se koira pääsi siitä hihnasta karkuun. Samaan aikaan sen naisen miehen turvatyyny räjähti. Siitä lähtien sen naisen isä halusi mennä tavalliseen terveyskeskukseen. Siksi sen äidin verhot haalistuivat auringossa.
Silloin se nainen tajusi, että sen elämä oli pelkkä iso hyvin järjestetty virhe.
Se muutti japanilaiselle teollisuusalueelle ja alkoi tehdä sarjatuotantona laskuvarjoja samppanjapullon korkkeihin. Iltaisin se istui kirsikkapuisessa keinutuolissa hihnaton koira sylissään ja teki sudokuja silmät kiinni.
Virheen tullessa vierailulle se tarjosi sille yösijan huoneesta, josta oli näköala vuorelle, jolta kukaan ei ollut koskaan pudonnut.
-
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti