.
Oli kerran äiti, joka rakasti kahta tytärtänsä parhaansa mukaan. Se äiti rakasti tanssimista silloin kun ne tytöt nukkuivat. Se äiti rakasti nukkumista silloin kun ne tytöt söivät aamupalaa. Se äiti rakasti aamupalansyömistä silloin kuin ne tytöt olivat laittaneet pöydän koreaksi. Se äiti rakasti pöydän koreaksi laittamista silloin kun niille tuli vieraita. Niiden vieraiden mielestä se oli kerrassaan hieno äiti.
Eräänä päivänä se äiti joutui antamaan yhden tytön pois. Se äiti olisi halunnut antaa pois sen toisen tytön, mutta se joutuikin antamaan pois sen toisen. Siitä pois annetusta tytöstä tuli prinsessaballeriina, mutta se kuoli.
Siitä päivästä lähtien se jäljelle jäänyt tyttö alkoi kasvaa hurjaa vauhtia. Samana päivänä se äiti alkoi kutistua. Lopulta se jäljelle jäänyt tyttö oli niin iso, että sen pää osui kattoon ja sen täytyi muuttaa pois. Se äiti taas oli niin pieni, että se joutui muuttamaan kenkälaatikkoon.
Se äiti pelkäsi, että se muuttuisi kokonaan näkymättömäksi. Siksi se soitti puhelimella sieltä laatikosta sen tytön kotiin. Se äiti rakasti edelleen parhaansa mukaan. Se tyttökin rakasti sitä äitiä parhaansa mukaan. Se jaksoi aina kuunnella mitä sillä äidillä oli sanottavaa. Se äiti huusi aina sinne puhelimeen, kuinka ilkeä ja huono se tyttö oli. Silloin se äiti tunsi kasvavansa isommaksi ja se tyttö tunsi kutistuvansa. Siksi se äiti soitti tosi usein - kasvaakseen.
Eräänä päivänä se tyttö ei vastannut puhelimeen, kun se äiti soitti. Silloin se äiti kutistui niin, että se muuttui näkymättömäksi. Se katosi kokonaan. Jäljelle jäi vain kenkälaatikko ja puhelin.
Se äiti oli rakastanut sitä tyttöä parhaansa mukaan. Se tyttö oli rakastanut sitä äitiä parhaansa mukaan. Nyt niiden ei enää tarvinnut rakastaa parhaansa mukaan. Se tyttö säilöi sen rakkautensa pieneen hillopurkkiin ja kirjoitti päälle päiväyksen ja vei sen kellariin. Sinä päivänä siitä tytöstä tuli sopivankokoinen.
Vuosien päästä yksi tyttö löysi sen rakkauspurkin sieltä kellarista. Mutta siellä purkissa ei ollutkaan enää mitään vanhaa rakkautta, vaan gramofoni vuodelta 1898.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti