-
Yksi mies oli kalastaja.
Se mies ei koskaan saanut kalaa, vaikka se oli kalastaja. Se ei oikein välittänyt kaloista. Se ei oikein välittänyt madoista. Se ei oikein välittänyt koukuista. Se antoi kalojen vaan olla siellä vedessä.
Koska se mies oli kalastaja, se halusi kuitenkin kovasti kalastaa. Se kalasti sitten kaikenlaista muuta. Se mies onki sieltä vedestä niitä vanhoja saappaita, mitä aina joka paikassa on. Siksi sen miehen ei tarvinnut koskaan käydä kenkäkaupassa. Sitten se mies onki sieltä vedestä hymyjä. Se keräsi niitä hymyjä ämpäriinsä ja antoi niitä lokeille ja naapureille. Sitten se onki sieltä vedestä vanhoja viisaita ajatuksia.
Niistä vanhoista viisaista ajatuksista se mies kursi itselleen uuden takin. Siitä takista kaikki muut sitten pystyivät lukemaan vanhoja viisaita ajatuksia.
Kerran se mies kalasti sieltä vedestä kolme tyttöä. Niillä ei ollut isää ja siksi se mies rupesi niiden isäksi. Niillä kolmella tytöllä oli tosi kivaa, kun se isä opetti niitäkin kalastamaan sieltä vedestä niitä hymyjä ja niitä vanhoja viisaita ajatuksia.
Niistä kolmesta tytöstäkin tuli sellaisia kalastajia, jotka eivät koskaan saaneet kalaa. Ne kalastivat kaikenlaista muuta.
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti