TARINA SIITÄ, MITEN KUUSIPÄINEN ALINA VASTAILEE JUHLAKUTSUIHIN SAMALLA KUN LEIKKII ANTIIKKISELLA KAMERALLA
(varoitus: tästä tuli pitkä ja sekava)
Taustaa:
Löysin vähemmän uudesta kamerasta kuvanmuokkaustoiminnon. Läiskin kontrastia, valoisuutta ja terävyyttä omakuvaani kokeilemisen ilosta. Siinä sivussa sisäinen ämpärini alkoi pulputtaa jokaisen tuunatun kuvan kohdalla. Siitä tulee nyt raportti. Ja samalla sateli juhlakutsuja postista, joten sekavuuden maksimoimiseksi sitäkin tässä eteenpäin hoidetaan.
.
Eli seuraa monologi KERRO KERRO KUVANMUOKKAAJA.
.
Esirippu auetkoon.
.
1) KAMERASÄÄTÖNÄ:
minimikontrasti.....................................................maksimikontrasti
- MINIMIKONTRASTI-MINÄ (tuunasin kuvan äärilaitaan, nyt siinä on sellainen vaaleanharmaa ja muodoton minä)
Kuva puhuu: " Elämäni on ennakoitavuuden ja samanlaisuuden juhlaa. On helppo samaistua eiliseen ja huomiseen sekä löytää uskollisesta vaatekaapista päällepantavaa, joka ei yllätä ketään. Suloiset rutiinit rakentavat ympärilleni turvamuurin, jonka suojassa en erotu ja saan olla rauhassa. Välillä kun ei oikein tunnu miltään, tekisi mieleni kiivetä sen muurin yli. Mutta en taida, koska tällainen pastellinvärinen elämä sopii minulle. Odotan. Ehkä varaan matkan muurin liepeille. Mietin vielä."
Vastaus juhlakutsuun tältä kuvalta: "Totta kai tulen, kirjoitin muistiin kalenteriin ajat sitten."
.
- MAKSIMIKONTRASTI-MINÄ (omakuvani muuttuu nyt mustavalkoläikikkääksi höystettynä neonväreillä)
Kuva puhuu: " Elämäni on tempoilevaa ja rosoista sinkoilua. Paikoin ylivärittynyttä draamaa. Eilisen vaatekerta jäi jonnekin, tänään en vielä tiedä, missä huomenna kiidän. Alleviivaan olemassaoloani korostamalla jännitystä ja särmää elämässäni. Kaikenlainen tapa- ja velvollisuusolemisrutiini saa minut ärsyyntymään."
Tämän kuvan vastaus juhlakutsuun: " Tulen, jos olen kulmilla ja ei tarvitse kätellä tai pitää puheita. Improon ehkä ohjelmanumeron lennosta vapaudesta."
.
2) KAMERASÄÄDÖKSI VAIHTUU: minimivaloisuus..........................................................maksimivaloisuus
MINIMIVALOISA-MINÄ (muutun aika mustaksi, hampaat näkyy)
Kuva puhuu: " Antakaa mun nukkua vuosi sikiöasennossa. Teipatkaa jätesäkeillä ikkunat. Vaihtakaa televisioon mustavalkoinen kuva. Ei yhteiskunnallisia asiaohjelmia. Älkää vaatiko hengittämään. Saati seurustelemaan. Tulee pahaa jälkeä. Rikkirevitty rosoinen minä, syleilen sinua. Ahdistukseni, armottomuuteni, antaudun, mutta en jaksa nostaa käsiäni merkiksi."
Vastaus juhlakutsuun: "No en varmana tule. Vihaan elämääni, itseäni, ihmiskuntaa ja kaikkea sitä, mikä ei sisältynyt edelliseen."
.
MAKSIMIVALOISA-MINÄ (muutun verettömäksi hehkuvaksi sädekehäksi)
Kuva puhuu: "Ihanaa, ihanaa, voi kun IHANAA! Ei vois olla parempaa. Kaikki hyvin. Luotan. Säteilen. Rakastan minua, sinua, kaikkia! Sinuakin kerjäläinen siinä. Hei jos on ankeaa, valintaa on kaikki tää. Hengitin ja tässä olen nyt valovoimaisena ikuisesti. Voimahalin tarvitsevia?"
Vastaus juhlakutsuun: "Ta-daa, lennän paikalle tanssimaan ja nostamaan taajuuksia. En osallistu kuitenkaan loppusiivoukseen, koska oon todnäk niin sfääreissä!"
.
3) KAMERASÄÄDÖKSI KOKEILLAAN NYT:
minimiterävyys....................................................maksimiterävyys
MINIMITERÄVÄ-MINÄ (kuva sumenee, höyrystyy kuin kylpyhuoneessa)
Kuva puhuu: "Siis en osaa sanoa, miltä tuntuu. Siis olin iloinen, kunnes tuli olo, että jotain puuttuu. X kävi kylässä. Jaettiin elämää. Tulin taas iloiseksi. No nyt en osaa sanoa. Ehkä vähän surku. Tunne, ettei kaikki tässä ja kuitenkin kaikki just tässä."
Vastaus juhlakutsuun: " Tekis mieleni tulla. Tulen ehkä, jos kun Y ilmoittaa itsestään. Ja jos bensa on halpaa lähettyvillä. Intuitioni sanoo, että tulen...Toivon "
.
MAKSIMITERÄVÄ-MINÄ (kuva muuttuu superselkeäksi, suorastaan röpelöiseksi. Oi mitkä ihohuokoset, vois kärpäset kylpeä..)
Kuva puhuu: "Olen järjestänyt elämäni juuri niin kuin halusin. Ongelmani on nyt X, mutta asennoidun Y ja luon Z. Jos jokin on haastavaa, epämääräistä, menen sitä päin ja ratkaisen. Tiedän kuka olen, missä seison ja missä seison huomenna. "En tiedä" ei kuulu sanavarastooni."
Vastaus juhlakutsuun: "Tulisin mieluusti, mutta juhlapäivänä olen lomalla. Lähetin tervehdyksen postitse."
LOPPU
Eläköön epävakaat identiteetit!
Eläköön valintatavaratalon päättymätön liukuhihna!
Eläköön silkinkarhea kokemus!
Eläköön juhlakutsut!
(varoitus: tästä tuli pitkä ja sekava)
Taustaa:
Löysin vähemmän uudesta kamerasta kuvanmuokkaustoiminnon. Läiskin kontrastia, valoisuutta ja terävyyttä omakuvaani kokeilemisen ilosta. Siinä sivussa sisäinen ämpärini alkoi pulputtaa jokaisen tuunatun kuvan kohdalla. Siitä tulee nyt raportti. Ja samalla sateli juhlakutsuja postista, joten sekavuuden maksimoimiseksi sitäkin tässä eteenpäin hoidetaan.
.
Eli seuraa monologi KERRO KERRO KUVANMUOKKAAJA.
.
Esirippu auetkoon.
.
1) KAMERASÄÄTÖNÄ:
minimikontrasti.....................................................maksimikontrasti
- MINIMIKONTRASTI-MINÄ (tuunasin kuvan äärilaitaan, nyt siinä on sellainen vaaleanharmaa ja muodoton minä)
Kuva puhuu: " Elämäni on ennakoitavuuden ja samanlaisuuden juhlaa. On helppo samaistua eiliseen ja huomiseen sekä löytää uskollisesta vaatekaapista päällepantavaa, joka ei yllätä ketään. Suloiset rutiinit rakentavat ympärilleni turvamuurin, jonka suojassa en erotu ja saan olla rauhassa. Välillä kun ei oikein tunnu miltään, tekisi mieleni kiivetä sen muurin yli. Mutta en taida, koska tällainen pastellinvärinen elämä sopii minulle. Odotan. Ehkä varaan matkan muurin liepeille. Mietin vielä."
Vastaus juhlakutsuun tältä kuvalta: "Totta kai tulen, kirjoitin muistiin kalenteriin ajat sitten."
.
- MAKSIMIKONTRASTI-MINÄ (omakuvani muuttuu nyt mustavalkoläikikkääksi höystettynä neonväreillä)
Kuva puhuu: " Elämäni on tempoilevaa ja rosoista sinkoilua. Paikoin ylivärittynyttä draamaa. Eilisen vaatekerta jäi jonnekin, tänään en vielä tiedä, missä huomenna kiidän. Alleviivaan olemassaoloani korostamalla jännitystä ja särmää elämässäni. Kaikenlainen tapa- ja velvollisuusolemisrutiini saa minut ärsyyntymään."
Tämän kuvan vastaus juhlakutsuun: " Tulen, jos olen kulmilla ja ei tarvitse kätellä tai pitää puheita. Improon ehkä ohjelmanumeron lennosta vapaudesta."
.
2) KAMERASÄÄDÖKSI VAIHTUU: minimivaloisuus..........................................................maksimivaloisuus
MINIMIVALOISA-MINÄ (muutun aika mustaksi, hampaat näkyy)
Kuva puhuu: " Antakaa mun nukkua vuosi sikiöasennossa. Teipatkaa jätesäkeillä ikkunat. Vaihtakaa televisioon mustavalkoinen kuva. Ei yhteiskunnallisia asiaohjelmia. Älkää vaatiko hengittämään. Saati seurustelemaan. Tulee pahaa jälkeä. Rikkirevitty rosoinen minä, syleilen sinua. Ahdistukseni, armottomuuteni, antaudun, mutta en jaksa nostaa käsiäni merkiksi."
Vastaus juhlakutsuun: "No en varmana tule. Vihaan elämääni, itseäni, ihmiskuntaa ja kaikkea sitä, mikä ei sisältynyt edelliseen."
.
MAKSIMIVALOISA-MINÄ (muutun verettömäksi hehkuvaksi sädekehäksi)
Kuva puhuu: "Ihanaa, ihanaa, voi kun IHANAA! Ei vois olla parempaa. Kaikki hyvin. Luotan. Säteilen. Rakastan minua, sinua, kaikkia! Sinuakin kerjäläinen siinä. Hei jos on ankeaa, valintaa on kaikki tää. Hengitin ja tässä olen nyt valovoimaisena ikuisesti. Voimahalin tarvitsevia?"
Vastaus juhlakutsuun: "Ta-daa, lennän paikalle tanssimaan ja nostamaan taajuuksia. En osallistu kuitenkaan loppusiivoukseen, koska oon todnäk niin sfääreissä!"
.
3) KAMERASÄÄDÖKSI KOKEILLAAN NYT:
minimiterävyys....................................................maksimiterävyys
MINIMITERÄVÄ-MINÄ (kuva sumenee, höyrystyy kuin kylpyhuoneessa)
Kuva puhuu: "Siis en osaa sanoa, miltä tuntuu. Siis olin iloinen, kunnes tuli olo, että jotain puuttuu. X kävi kylässä. Jaettiin elämää. Tulin taas iloiseksi. No nyt en osaa sanoa. Ehkä vähän surku. Tunne, ettei kaikki tässä ja kuitenkin kaikki just tässä."
Vastaus juhlakutsuun: " Tekis mieleni tulla. Tulen ehkä, jos kun Y ilmoittaa itsestään. Ja jos bensa on halpaa lähettyvillä. Intuitioni sanoo, että tulen...Toivon "
.
MAKSIMITERÄVÄ-MINÄ (kuva muuttuu superselkeäksi, suorastaan röpelöiseksi. Oi mitkä ihohuokoset, vois kärpäset kylpeä..)
Kuva puhuu: "Olen järjestänyt elämäni juuri niin kuin halusin. Ongelmani on nyt X, mutta asennoidun Y ja luon Z. Jos jokin on haastavaa, epämääräistä, menen sitä päin ja ratkaisen. Tiedän kuka olen, missä seison ja missä seison huomenna. "En tiedä" ei kuulu sanavarastooni."
Vastaus juhlakutsuun: "Tulisin mieluusti, mutta juhlapäivänä olen lomalla. Lähetin tervehdyksen postitse."
LOPPU
Eläköön epävakaat identiteetit!
Eläköön valintatavaratalon päättymätön liukuhihna!
Eläköön silkinkarhea kokemus!
Eläköön juhlakutsut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti