Yksijalkaiset lokit lentävät

-

Mikä on nopein tie järjettömyyden porteille?

Kaaoksen kukkuloille pääsee vaihtamalla sopeutumisen ajatustakkuihin. Olkoon asia mikä hyvänsä. Vika on siis omassa päässä. Täikammalle töitä. Omissa aivosokkeloissa. Ei muissa. Ei muualla. Ei siellä eikä tuolla.

Ei suostu. Sopeutumaan. Ei suostu siedättämään. Ei suostu kulkemaan uraa. Pistää vastaan ja pullikoi, vaikka muut pakottavat suuhun pullamaitoa.

Jos kääntyy järjettömyyden porteilta takaisin, joutuu sulkemaan itsensä häkkiin ja nielemään kielensä ja pullamaitonsa. Sitten voi pitää kivaa muiden kanssa. Jos päättää kulkea portin läpi, häkki ei heilahda, mutta saa selkäänsä yksinäisyyden, jonka alkuperä on jossakin helvetin ja taivaan takamailla. Taavetissa?

Päällään seisomisessa on hulvattomat hetkensä. Nurinpäin näkee kaiken kirkkaammin. Tietää, että oikeasti puut kasvavat alaspäin ja taivas on jalkojen alla. Mutta silloin ei kannata alkaa väittelemään sellaisen kanssa, joka seisoo tukevasti maan kamaralla. Tulee turhaa porua mullan ja pilvien paikkakoodeista. Mitä siitä tulee, kun käsketään kauhomaan yhtä matkaa ja tukeutumaan toisiinsa, jos toinen opettelee uimaan tiiliskiven kanssa ja toinen höyhenpatjan kanssa?

Saudi-Arabiassa eräs lintu menee tahallaan istumaan meressä lepäävään öljyvanaan. Sitten ei tarvitse nousta siivilleen, vaan voi olla vaan ja möllöttää. Nääntyä, kunnes joku tulee ja pelastaa eläintarhan pikkupaareilla. Elämä on valkoiseen haalariin pukeutuvan vapaaehtoistyöntekijän odotusta. Ongelmavyyhdit pitävät valppaina. Saavat tarrautumaan takkuisiin olosuhteisiin. Saavat lutraamaan öljyssä.

Oikeasti kaikki osaavat lentää. Mutta sitä ei saa sanoa ääneen. Koska silloin kukaan ei enää pysyisi vanhoissa ajatuksissaan. Kaikki nousisivat niiden yläpuolelle. Silloin hautakivet muuttuisivat vaaleanpunaiksi ja kaatopaikat keitaiksi. Sellainen ei käy, jos on tottunut siihen, että täällä sotketaan aikamme ja sitten kuollaan. Siksi pitää vetää itsensä ja toisensa maahan. Karannutta ilmapalloa ja suihkukoneen viivaa sopii katsella taivaalla kaihoisasti kaksi kertaa vuodessa melkein selvin päin.



Oikeasti jalat maassa seisovat ovat satuolentoja.
Oikeasti kaikki täällä seisovat päällään.
Ja luulevat ettei kukaan muu seiso
ja saavat siitä pääkipua.

Kunpa joku lokki tulisi
ja sanoisi että
hei ihan oikeasti
hei ihan oikeasti kaikki täällä osaavat lentää.

Ja kaikki uskoisivat lokkia
vaikka sillä olisi vain yksi heiveröinen jalka
koska jos osaa lentää
sillä niin väliä
pysyykö pystyssä maankamaralla.

Hei ihan oikeasti.
Kaikki täällä osaavat lentää
ja jalat maassa seisovat ovat satuolentoja.

-